Hyvinvoiva vanhempi on hyvinvoivan perheen perusta

Milloin viimeksi olet pysähtynyt kuuntelemaan itseäsi ja esittänyt kysymyksen “mitä minulle kuuluu”? Olisitko valmis pysähtymään hetkeksi aidosti kuulemaan, mitä minulle kuuluu nyt tässä läsnä olevassa hetkessä? Jos vastasit myöntävästi, suosittelen sinua kirjoittamaan ajatuksiasi ylös, jotta voit halutessasi palata näihin myöhemmin. Voisit nyt kirjoittaa kuulumisiasi esim. viiden lauseen verran. Seuraavaksi voit tarkastella kirjoittamiasi lauseita ja ehkä tehdä niistä huomioita tai päätelmiä. Kenties voit tehdä havaintoja tuntemuksista tai tunteista lauseiden sisällä. Huomaa ja kuulostele, miltä kirjoittamasi lauseet tuntuvat sinussa? Millaisia tunteita ne herättävät? Missä kohtaa kehoa ne mahdollisesti tuntuvat? Pysähdy hetkeksi näiden tuntemusten äärelle ja hengittele tietoisesti, hyväksyvästi, myötätuntoisesti ja anna tuntemusten ikään kuin sulaa pois. Kiitä itseäsi siitä, että pysähdyit itsesi ääreen huomioimaan ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia.

Hyvinvoiva vanhempi pystyy huolehtimaan sekä omasta että lastensa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin saavuttaminen vanhempana vaatii näin ollen tasapainoa eri elämän osa-alueilla, kuten terveydestä, tunteista ja ihmissuhteista huolehtimista. Ajatus siitä, että vanhemman oman hyvinvoinnin tulee olla etusijalla, voi kuulostaa ehkä jopa itsekkäältä. Nykyinen suorituskeskeinen yhteiskuntamme harvoin tukee vanhempien hyvinvointia. Työkeskeisyys vie aikaa perhekeskeisyydeltä ja myös terveeltä minäkeskeisyydeltä. 24h päivässä harvoin riittää kaikille hyvinvoinnin osa-alueille tasaisesti jaettavaksi. Etenkin, kun suorittaminen usein ulottuu lapsiperheissä myös vapaa-aikaan. On lasten harrastukset, kuskaamiset, kaverikyläilyt ja muut sovitut menot. Monesti hektisessä arjen pyörityksessä vanhempi helposti unohtaa omat toiveet ja tarpeet. Unohdus voi toimia hetken aikaa, mutta omasta kokemuksestanikin varsin hyvin tiedän, että aika nopeasti hermosto alkaa oirehtia. Pinna palaa herkemmin, tulee kolotuksia ja kireyksiä kehoon, olemassa olevat sairaudet pahenevat, on pitkittynyttä flunssaa, alakuloa ja hyvän olon tunnetilat ovat muisto kaukaisuudessa. Kenties ajattelet, että reipas lenkki tuo hyvän fiiliksen ja otat omaa aikaa juoksulenkkiä varten. Pian jo huomaatkin, että sydän hakkaa maksimirajoissa, kurkkua puristaa ja jalat tuntuvat raskailta ja tukkoisilta. Ehkä hidastat tahtia tai vaihtoehtoisesti jatkat juoksua kiukun ja vihan tunteen voimalla. Puskeminen pahentaa asiaa ja hetken päästä on pakko pysähtyä. Itkuhan siinä lopulta tulee, kun epäonnistuin nyt tässäkin hyvinvointiyrityksessäni ja oman ajan ottamisessa. Mieli mataloituu entisestään ja tuntuu, että jokin näkymätön voima olkapäällä käskee jatkamaan, vaikka keho viestittää päinvastaista.

Tuo viheliäinen näkymätön suorittaja sinussa on valmis puskemaan ja piiskaamaan sinua viimeisiin voimiisi saakka. Suosittelen ottamaan siihen ensi alkuun olkavarren mitan etäisyyttä. Tuomaan tilanteeseen myötätuntoisuutta, lempeyttä ja rakkautta itseäsi kohtaan. Ehkä kerrot itsellesi tsemppilauseen ja hyväksyt tilanteen, jossa nyt olet. Ehkä hengittelet muutaman kerran syvään sisään ja puhallat suun kautta ulos kaiken sen, mitä et tässä hetkessä tarvitse. Ehkä annat itsellesi ihanan lämpimän halauksen ja kerrot, että kaikki järjestyy. Olennaista on tulla tietoiseksi omista ajatus- tunne- ja toimintamalleista, jotta näillä tasoilla voidaan saada aikaan muutoksia ja tulla hyvinvoiviksi.

Varmasti tiedätkin jo, että hyvinvoiva vanhempi pitää huolta itsestään syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja nukkumalla riittävästi. Tämä auttaa jaksamaan arjessa ja olemaan läsnä lapsille. Hyvinvoiva vanhempi myös ymmärtää, että omasta henkisestä ja emotionaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Ehkä olet opetellut erilaisia stressinhallintakeinoja, harjoitellut palautumista ja omien tarpeiden tunnistamista. Ehkä olet kokeillut erilaisia liikuntamuotoja, jotka tukevat palautumisessa sekä stressin – ja tunteiden hallinnassa. Pahimmassa suorittamiskierteessä ollessani hyödyin valtavasti Yin-joogasta. Venyttely ja kehon liikuttelu lisäsivät joustavuutta niin kehon kuin mielen tasolla. Harjoitukset ovat oivallinen tapa tukea itsen äärelle pysähtymistä ja hermoston tasapainottamista.

Hermoston tilan tasapainosta huolehtiminen onkin olennainen osa hyvinvointia. Tietämys omasta hermoston tilasta yli- tai alivireydestä ja sieto-/turvaikkunasta on äärettömän tärkeää meille kaikille. Tiedostamisen jälkeen voimme kiinnittää huomiota vireystilan vaihteluihin, tunnistaa tilanteita, joissa vaihtelua ilmenee. Voimme opetella vireystilan vaihteluita helpottavia tekniikoita ja oppia tulemaan oman hermostomme kanssa toimeen. Tämän jälkeen meidän on mahdollista tukea lasten hermostoa ja sen kehitystä paremmista lähtökohdista käsin. Kykenemme myös tunnistamaan ja käsittelemään omia tunteitamme sekä ymmärtämään ja tukemaan lapsen tunteita.

Hyvinvoiva vanhempi on armollinen itselleen eikä vaadi täydellisyyttä. Hän ymmärtää, että kaikki epäonnistuvat joskus. Hän ymmärtää, että on tervettä tuntea epävarmuutta tai stressiä vanhemmuuden aikana. Keskitä hetkeksi ajatuksesi siihen, mitä asioita kaipaisit vanhempana elämääsi lisää. Olisiko listassasi esimerkiksi jotain seuraavista: aikaa itselle, hyvin nukutut yöunet, ilon ja onnistumisen kokemuksia, leppoisaa yhdessäoloa, rauhallisuutta, malttia ja pidempää pinnaa, hermoston tasapainoisuutta, hyvää ja ravitsevaa ruokaa, energisyyttä, rentoutta, rakkautta ja myötätuntoa. Kirjoita ajatuksesi ylös, jotta voit palata näihin myöhemmin. Valitse nyt listaltasi yksi asia ja mieti, mitä voisit tehdä sen eteen jo tänään.

Lempeyttä, myötätuntoa ja rakkautta sinulle matkallasi hyvinvoivaksi vanhemmaksi.