Onko arjen pakko stressata vai voinko tuntea muutakin?

Ahdistaako sinua ainainen oravanpyörässä juokseminen ja kiireen tunne? Kurkussa kuristaa ja syke hakkaa, aivan kuin olisit juossut puoli maratonin hetki sitten. Koetko, että annat aikasi muille, työlle, puolisolle, lapsille ja arjen pyörittämiselle? Oletko muistanut kysyä itseltäsi mitä sinulle kuuluu vai tuntuuko, että olet unohtanut itsesi? Kiitä itseäsi siitä, että tulit tietoiseksi tilanteesta, joka pitkään jatkuessaan kuormittaa ja uuvuttaa sinua. Voit myös kiittää itseäsi siitä, että jatkossa aiot huomioida itseäsi enemmän, olla myötätuntoisempi ja lempeämpi itseäsi kohtaan ja kuulla enemmän sitä, mitä sinä tarvitset voidaksesi hyvin.

Tarjoa nyt hetki itsellesi – ihan vain olla ja hengitellä. Muuta, et tarvitse tässä hetkessä. Ehkä voit hellittää mielessäsi jostain ajatuksesta, tunteesta, huolesta tai jostain muusta. Ota tietoisesti kolme syvää sisään ja ulos hengitystä omaan tahtiin. Jos tuntuu hyvältä, voit asettaa yhden käden rinnan kohdalle ja toisen alavatsalle. Tunnetko liikkeen käsiesi alla, jonka hengityksesi virtaus tuottaa? Tunne kuinka kehosi vapautuu jokaisen syvän sisään ja uloshengityksen myötä. Tunne kuinka olkapäät laskeutuvat takaisin niille luonnolliseen paikkaan. Jos tuntuu, että tarvitset usemman rauhallisen hengityskierroksen, voit niin tehdä. Tämä aika on sinulle ja vain sinua varten.

Stressi kehon ja mielen tasolla

Stressaantuminen näkyy mielen lisäksi kehossa erilaisina lihasjännityksinä ja kireyksinä. Keho ei erota stressaavaa ajastusta tai tilannetta toisistaan, vaan molemmat lähettävät keholle viestin potentiaalisesta uhasta. Sisäinen hälytysjärjestelmämme aktivoituu ja stressireaktio käynnistyy. Stressaantuneena vieraannumme kehomieliyhteydestä, sairastumme herkemmin ja tunnemaailmamme saattaa olla synkistynyt. On tavallista, että stressaantuneena koemme enemmän vihan, ärtymyksen, ahdistuksen ja katkeruuden tunteita, kuin ilon, onnellisuuden, rauhan ja turvan tunteita. On myös luonnollista, että elämässämme on stressaavampia hetkiä ja kausia. Tällöin on olennaista kiinnittää erityistä huomiota palautumiseen.

Stressi vaikuttaa erityisesti autonomiseen hermostoon, jonka tehtävänä on säädellä kehon tahdosta riippumattomia toimintoja (sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta). Autonominen hermosto jakaantuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto huolehtii stressinhallinnasta ja parasympaattinen hermosto palautumisesta. Kokiessasi stressiä sympaattinen hermosto aktivoituu ja käynnistää kehon ”taistele ja pakene”-reaktion, nostattaen samalla vireystilaa. Sympaattinen hermosto on aktiivinen myös silloin, kun tunnet voimakkaita tunteita esim. vihaa, pelkoa tai innostusta. Koska autonominen hermosto vaikuttaa moniin kehon ja elinten toimintoihin, on tärkeää harjoitella pitämään hermostoa pois ”taistele- ja pakene”-reaktiosta – silloin, kun sille ei ole todellista tarvetta. Tällöin olennaista on parasympaattisen hermoston ja rentoutumisen tukeminen. Parasympaattinen hermosto alentaa sydämen sykettä, hidastaa hengitystä ja laskee verenpainetta, mikä auttaa kehoa palautumaan ja rauhoittumaan. Riittämätön parasympaattisen hermoston toiminta voi puolestaan estää kehoa palautumasta stressistä, mikä pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa uupumusta ja muita terveysongelmia. Alati aktiivinen sympaattinen hermosto voi ilmentyä kehollisesti mm. univaikeuksina, ruoansulatusongelmina, päänsärkyinä ja korkeana verenpaineena.

Stressin vähentämisessä auttaa usein sen juurisyyn äärelle pysähtyminen ja työstäminen, tunnetyöskentely ja erilaiset keholliset tai luovat harjoitteet kuten Yin-jooga, tietoisen läsnäolon harjoitteet, hengitysharjoitukset ja EFT-naputtelu. Harjoituksia ja menetelmiä on lukuisia, tehtävänäsi on löytää sinulle sopivimmat tavat tukea palautumistasi. Jo päivittäinen luonnossa liikkuminen ja lyhytkin itsesi äärelle pysähtyminen on palauttavaa tekemistä ja muuttaa hermostosi tilaa. Voin taata, että ottamalla päivittäin aikaa itsellesi ja hyvinvoinnillesi, olet menestyksekkäämpi vuorovaikutustilanteissa niin työkavereiden, lasten kuin puolison kanssa, sekä tunnet enemmän rauhaa ja rakkautta niin itseäsi kuin muita kohtaan. Hermoston tilan vaikutus heijastuu vääjäämättä muihin läheisiin ihmisiin, joten vireystilan säätelyn ja hallinnan kanssa työskentely on tärkeää meille kaikille.

Tukea keho- ja tunneohjauksesta?

Jos kaipaat tukea hermoston, kehon ja tunteiden äärellä, niin olet tervetullut kokeilemaan keho- ja tunneohjausta. Ohjauksesta voit saada apua mm. stressin lievittämiseen, itsetuntemuksen vahvistamiseen, voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen, tasapainon löytämiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lähestymistapa on erityisesti hyödyksi silloin, jos koet kehollisia oireita, jännitys- tai kiputiloja, jotka liittyvät tiedostettuihin tai tiedostamattomiin tunteisiin. Tunnetyöskentelyssä on olennaista pois oppia vanhoista totutuista ajattelu- tai toimintamalleista sekä sisäisistä uskomuksista.

Ohjauksessa hyödynnetään erilaisia harjoituksia ja menetelmiä räätälöiden juuri sinun tarpeisiin sopiviksi. Harjoitusten tavoitteena on auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi omasta kehostasi, tunteistasi, hermostostasi ja löytämään sinulle sopivimpia tapoja käsitellä, vapauttaa ja tasapainottaa niitä. Ohjauksessa olennaista on kehomieliyhteyden palautumisen tukeminen ja kehon reaktioiden rauhoittamisen oppiminen sinulle soveltuvin tavoin.

Tukea energiahoidosta?

Energiahoidon avulla voidaan vapauttaa kehosta stressiä ja vahvistaa elämänenergian virtaavuutta kehossa. Hoidolla tuetaan kehoa palautumisen tilaan, jotta sen luonnollinen paraneminen voi alkaa tapahtua. Keho vaatii eheytyäkseen palautumisen tilaa. Tukahdutettuja tunteita ja kehon energiajärjestelmää tukkivaa stressiä kannattaa hoitaa, sillä stressi sairastuttaa kehoa ja mieltä.

Lämmöllä,

Anu